Tarkkasilmäinen löytää esimerkiksi auringonkukasta matemaattisen mallin, sillä jättiläismykeröön kehittyvät siemenet ovat järjestyneet kahdeksi keskustasta eri suuntiin lähteväksi spiraalikuvioksi. Kun kummankin spiraalin rivien lukumäärä lasketaan yhteen, saadaan Fibonaccin lukujono, jossa jokainen luku on kahden edellisen luvun summa.Tässä blogissa Järvenpään lukion luma-linjan opettajat ja opiskelijat summaavat tietämystään luonnontieteistä, esittelevät projekteja ja tehtäviä sekä kuvia opiskelusta luma-aineissa. Blogissa viljellään myös luonnontieteitä yleisemmällä tasolla.

torstai 18. huhtikuuta 2019

"Sähkökirjoituskoneella naulanpääkirjoitusta" ja muita KE 6 laboratoriokurssilla tehtyjä tutkimuksia osa 2



Suolaliuosten välisiä reaktioita


Suuri osa suoloista, eli ioniyhdisteistä, on vesiliukoisia. Osa ioneista muodostaa niukkaliukoisia suoloja, ja näitä suolaliuoksia yhdistettäessä liuokseen saattaa syntyä saostuma. Saostumia voidaan hyödyntää eri ionien tunnistamiseen ja erottamiseen toisistaan.

Työssä käytetään reagensseina NaOH (natriumhydroksidi), CaCl2 (kalsiumkloridi), CuSO4 (kuparisulfaatti), Na2CO3 (natriumkarbonaatti), NH4Cl (ammoniumkloridi) ja HCl (suolahappo). Työssä tarvitaan kaksi lasilevyä, pipettejä, hammastikkuja sekoittamiseen, sekä suojatakki ja –lasit.

Työ suoritetaan lasilevyjen päällä. Kutakin suolaliuosta tiputetaan levylle pisara, jonka jälkeen toista liuosta, eli reagenssia, lisätään saman verran. Liuoksia sekoitetaan puhtaalla hammastikulla, jotta liuokset sekoittuvat kunnolla. Reaktiota havainnoidaan värin ja hajun muutoksen, koostumuksen ja kaasun muodostumisen, sekä reaktion nopeuden ja voimakkuuden perusteella. Havainnot kirjoitetaan taulukkoon, jonka jälkeen kirjoitetaan reaktioyhtälöt kaikille yhdisteille. Havaittuja muutoksia olivat esimerkiksi eriväriset saostumat, kaasun muodostuminen ja voimakas haju.

Ida Fabritius ja Sofia Kippilä

Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)