Tarkkasilmäinen löytää esimerkiksi auringonkukasta matemaattisen mallin, sillä jättiläismykeröön kehittyvät siemenet ovat järjestyneet kahdeksi keskustasta eri suuntiin lähteväksi spiraalikuvioksi. Kun kummankin spiraalin rivien lukumäärä lasketaan yhteen, saadaan Fibonaccin lukujono, jossa jokainen luku on kahden edellisen luvun summa.Tässä blogissa Järvenpään lukion luma-linjan opettajat ja opiskelijat summaavat tietämystään luonnontieteistä, esittelevät projekteja ja tehtäviä sekä kuvia opiskelusta luma-aineissa. Blogissa viljellään myös luonnontieteitä yleisemmällä tasolla.

maanantai 9. joulukuuta 2019

CERN-projektimatka 22. - 28.10.2019



Tiistai 22.10 - Matka Geneveen


Matkamme alkoi lennolla Helsingistä Geneveen. Genevessä pistäydyimme aluksi paikallisessa kebab-ravintolassa, jonka jälkeen lähdimme tutkimaan kaupungin keskustaa. Kävimme Saint Pierren katedraalissa, jossa pääsimme kiipeämään tornien huipulle. Ylhäältä paljastui upea näkymä koko kaupungista. Illalla tutkimme hostellimme lähialueita ja kävimme kaupassa. Koko ryhmämme oli väsynyt aikaisesta herätyksestä, joten menimme ajoissa nukkumaan. 

Kuva 1. Näkymä Genevenjärvelle.

Keskiviikko 23.10 - Ensimmäinen päivä


Ensimmäinen päivämme CERN:ssä oli kiireisin. Aluksi meidät vietiin katsomaan paikan ensimmäistä hiukkaskiihdytintä, jossa meille pidettiin upea esitys hiukkasfysiikan tutkimuksen historiasta. Tämän jälkeen Timo Hakulinen piti meille yleisesittelyn CERN:stä ja sen toiminnasta.

Kuva 2. CERNin ensimmäinen kiihtydin SC.

Lounastauon jälkeen valmistauduimme lähtemään CMS koeasemalle. Ennen vierailua ilmaisimella Kati Lassila-Perini johdatti meitä CERN:n hiukkaskiihdyttimien toimintaan ja hiukkasten havaitsemiseen. Tämän jälkeen kuljimme koeasemalle bussilla, sillä ilmaisin sijaitsi Ranskan puolella. Vierailu oli upea ja ainutlaatuinen, sillä pääsimme näkemään CMS ilmaisimen läheltä. Meillä kävi tuuri ajankohtamme kanssa, sillä CERN:ssä on käynnissä kahden vuoden mittainen tauko hiukkaskiihdyttimien käytössä, joka mahdollisti vierailun ilmaisimen.

Kuva 3. CMS kiihdytin.



Saavuimme Ranskan puolelta takaisin CERNiin, josta menimme raitiovaunulla takaisin keskustaan. Kävimme illalla katsomassa Genevenjärveä ja kiertelemässä jälleen kaupungilla.


Torstai 24.10 - Antimateriaa, sumujälkiä ja kulttuuria


Torstaipäivän aloitimme vierailulla data centressä. LHC hiukkaskiihdyttimen ilmaisimilta tuleva data saapuu tietokeskukseen, jossa saatua tietoa analysoidaan ja se tallennetaan magneettinauhoille. CERN:stä löytyy maailman tehokkaimpia tietokoneita ja erittäin paljon tietotekniikan osaamista. Tämän jälkeen tanskalainen tutkija Chris Rasmussen esitteli antimateriatutkimusta ja piti meille kierroksen tutkimuslaitoksessa. Antimateriaohjelma alpha x tutkii erittäin mielenkiintoista ja monimutkaista antihiukkasista koostuvaa antiainetta. Heillä on käytössään niin sanottu antiprotonihidastin, jolla pyritään luomaan antiprotoneita.

Lounaan jälkeen pääsimme kaikki rakentamaan omat sumukammiot. Sumukammio on ionisoivaa säteilyä havaitseva ilmaisin. Sumuun muodostuu erilaisia sumujälkiä, jotka voivat olla esimerkiksi alfahiukkasen tai elektronin aiheuttamia. CERN päivämme päätteeksi tutustuimme konetekniikkaan ja kävimme yhdellä konepajalla. Konepajalla pystytään tekemään uskomattoman monimutkaisia kappaleita metallista erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Illalla kävimme syömässä ja istuimme Genevenjärven ylittävällä sillalla. Meidät yllätti järvessä olevat kesyt kyhmyjoutsenet ja järven sininen väri. Kaupunki on siisti ja hyvin eurooppalainen. Kaupungin kulttuurissa yhdistyy Ranska, Saksa ja Italia ja onkin vaikea sanoa mikä olisi sveitsiläistä kulttuuria.

 

Perjantai 25.10 - Viimeinen päivä CERN:ssä

 

Perjantai oli viimeinen päivämme CERN:ssä. Teoreettinen fyysikko Risto Paatelainen aloitti aamumme pitämällä innostavan esitelmän hiukkasfysiikasta teoreetikon näkökulmasta. Risto vastasi innolla kysymyksiimme ja moni saikin motivaatiota ja kiinnostusta fysiikan opintoihin.  Tämän jälkeen Joschka Pfeifer niminen tutkija esitteli meille Cloud koetta. Koe tutkii ilmastoa ja ilmastossa tapahtuvia muutoksia. Tutkimus on siitä erikoinen, että se ei liity hiukkaskiihdyttimiin millään tavalla. Koe on tärkeä esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimuksen kannalta ja fysiikan lisäksi tutkimuksessa tarvitaan paljon kemian osaamista.

Päivämme päätyttyä CERN:ssä lähdimme tutustumaan Genevessä sijaitsevaan YK:n Euroopan päämajaan. YK:ssa meillä oli ohjattu vierailu, jossa pääsimme näkemään kuuluisia kokoussaleja ja upeaa arkkitehtuuria. Lähdimme tämän jälkeen Eetun kanssa vierailemaan Patek Philippen kellomuseoon. Museossa oli näytillä kellonteon mestariteoksia ja historiaa. Ei ole ihme, että kellot ovat Sveitsin suurin vientituote.


Kuva 4. YK:n istuntosali upeine kattoineen.

 

Lauantai 26.10 - projekti päättyy


Viimeisenä kokonaisena matkapäivänä suuntasimme Annecy nimiseen kaupunkiin Ranskaan. Kaupunki sijaitsi vain 30 minuutin ajomatkan päässä Genevestä. Kaupunki sijaitsee Euroopan puhtaimman järven, Lac de’Annecyn rannalla. Pääsimme tutustumaan ohjatulla kierroksella kaupungin ensimmäiseen rakennukseen ja koko kaupungin historiaan. Kaupunki tarjosi meille Sveitsin lisäksi myös aitoa ranskalaista kulttuuria.


Kuva 5. Lake Annecy.

Illalla kävimme syömässä ja oleskelimme kaupungilla. Kaikki olivat tyytyväisiä matkasta ja valmiita lähtemään kotiin. Aikaiset herätykset ja toiminnantäyteiset päivät veivät voimat jokaiselta, mutta en olisi voinut toivoa parempaa projektimatkaa. Sain kokea ja oppia paljon uutta fysiikasta ja tekniikasta. CERN motivoi opiskelemaan, pohtimaan ja tutkimaan ympäristöä. Olisi hienoa olla joskus itse töissä hiukkasfysiikan parissa.

Teksti ja kuvat: Miika Luhtamäki 17D