Luonto herää keväällä jälleen uuteen eloon ja tarjoaa runsaat retkeilymahdollisuudet lähiluonnossa. Havaintoja voi tehdä koiraa lenkitellessä tai koulumatkallakin, mutta paras tapa päästä kiinni kevään etenemiseen on tehdä pieniä täsmäretkiä oikeaan aikaan keväästä. Jos kiinnostusta riittää voi myös osallistua vaikkapa Luonto-Liiton kevätseurantaan. Seuraavaksi muutama vinkki kevään etenemisen tarkkailuun.
 |
| Sammakonkutua Kinnarinlammessa pesiskentän laidalla. Kuva Joona Svala. |
Helmi-huhtikuulla kannattaa suunnata illan pimetessä vaikkapa Sipoonkorven kansallispuiston reunamille ja terästää kuuloaan - pöllöt huhuilevat soidinhuutojaan. Pöllöretkelle kannattaa ottaa paljon lämmintä vaatetta mukaan ja miettiä ennakolta sopiva tarkkailupaikka, jossa ei ole kovin paljon liikennettä. Hieman kuumaa juomaa ja tarkkaavaisuutta niin pöllöjen ääniä alkaa kuulua. Parhaimpia tarkkailusäitä ovat aurinkoiset ja vähätuuliset päivät, jolloin pöllöt ovat aktiivisia ja äänet kuuluvat kauas.
Viimeistään maaliskuussa katseen voi myös suunnata taivaalle. Ensimmäisiä muuttolintuja saattaa tulla jopa helmikuun lopulla, mutta yleensä lumen lähdön aikaan muutto vilkastuu. Omalta pihalta voi helposti löytää punarinnan, peipposia, västäräkin ja nähdä hanhien, kurkien tai joutsenten auroja. Yksi parhaista havaintopaikoista ovat kuitenkin lintutornit esimerkiksi Tuusulanjärven molemmissa päissä. Niillä kannattaa vierailla kun lumet sulavat jäältä ja heti jäänlähdön jälkeen. Kun vedet ovat korkealla ja rantakasvillisuuskaan ei ole vielä noussut, voi tavallisella kiikarillakin tehdä hyviä havaintoja.
Huhtikuun lopulla tai toukokuun alkupuolella, riippuen kevään etenemisestä on sammakoiden kutuaika. Sammakot kerääntyvät ojiin ja erityisesti pieniin lampiin, joissa ei ole kalakantaa, kutemaan. Sopivan lammen rannalla voi olla kymmeniä, jopa satoja sammakoita kurnuttamassa ja laskemassa kutuaan. Esimerkiksi Jokelassa on paljon sopivia pieniä lampia, joissa pesii myös joutsenia ja mustakurkku-uikkuja. Viitasammakot taas pikemminkin pulputtavat. Rupikonnia voi myös havaita laskemassa nauhamaista kutuaan, jopa pienten järvien rannoilla. Niitä eivät kalat haittaa, sillä sammakot, mäti ja poikaset ovat myrkyllisiä kaloille. Tavallisen sammakon kutu nousee veden pintaan, joten siitä on helppo seurata kudun kehittymistä - viitasammakon ja rupikonnan kutu taas jää taas syvemmälle veteen, joten sitä on vaikeampi seurata.
Toukokuussa kannattaa myös suunnata kulkunsa lehtometsiin. Niitä tietysti löytyy helposti myös purojen ja lampien rannoilta. Valkovuokot, imikät, näsiät, pystykiurunkannukset, Järvenpään nimikkokukat keltavuokot ja monet muut tarjoavat kukkaloistoaan erityisesti pienillä metsäaukeilla. Järvenpääläisille erityisen hyvä paikka tutkia kevään kukkaloistoa on Lemmenlaakson suojelualueen eteläpään rantaniityt.
Jos haluaa syventää tietämystään lähiluonnosta kannattaa tarkkailla sanomalehtien ilmoistuspalstoja, sillä niiden tapahtumasivuilla mm. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset mainostavat tapahtumiaan. Ohjatuilla retkillä asiantuntijoilta tai vihkiytyneiltä harrastajilta saa paljon lisätietoa paikallisesta luonnosta. Kesäkaudenkin voi startata retkeillen lähiluonnossa, vaikkapa luonnonkukkien päivänä 17.6.2017, jolloin kaikissa Pohjoismaissa järjestetään runsaasti kasvintunnistusretkiä. Kasviharrastajille koulummekin tarjoaa kesäpuuhaa: Bi12 Lajintuntemus-kurssilla voi kesän mittaan kerätä digitaalisen kasvion.
