LUMA-viikon tuotoksia - teemana planetaariset rajat

LUMA-viikkoa vietettiin 15.-19.4.2024 ja perinteiseen tapaan 1.-vuosikurssilaiset lumalaiset laittoivat biologiaan, fysiikkaan, kemiaan ja maantieteeseen liittyviä tuotoksia esille lukion aulaan viikon ajaksi. Erilaisia töitä oli näytillä Kahoot-visoista videotuotoksiin, pienoismalleihin, peleihin ja muun muassa postereihin. Nämä projektityöt olivat ns. LUMA2-opintojakson lopputöitä.

Oppilastöiden lisäksi viikon ajan eri oppiaineissa käsiteltiin viikon teemaa eli planetaarisia rajoja ja esimerkiksi Järvenpään lukiokirjasto oli nostanut esille teemaan sopivia opuksia laidasta laitaan. Viikon ajan lukiolla oli esillä erilaisia pieniä tietoiskuja ja alkukarsintakilpailuja luonnontieteisiin liittyen ja viikko huipentui LUMA-Olympialaisiin, missä oli mm. kierrätysaiheinen lopputehtävä. 

Vierasluennoitsija, Aaltoyliopiston orgaanisen kemian professori Juha Siitonen käsitteli luennollaan orgaanisten molekyylien, kuten erilaisten lääkeaineiden valmistamista.

LUMA-viikko - vihdoinkin!

Järvenpään lukiolle myönnettiin 2018 valtakunnallinen erityistehtävä, jonka nojalla linjan opiskelijat saavat jättää opinto-ohjelmastaan pois lukion tuntijaon mukaisia pakollisia kursseja. Parin ensimmäisen vuoden aikana me opettajat keskityimme perustyön kehittämiseen ja suunnittelimme samaan aikaan tulevien vuosien toimintaa. 20-luvun alussa – kuten kaikki hyvin muistamme – maailma kuitenkin muuttui ja pandemian takia keskityimme vain ja ainoastaan ensin etäopettamiseen ja sen jälkeen vaihtelevien etä – lähi – hybridi -ajanjaksojen parissa selviytymiseen.

 

Olympialaisten finaali huipentui pipetointikisaan.

Nyt olemme vihdoin takaisin normaalissa ja olemme päässeet käynnistämään luma-linjan opiskelijoille räätälöidyt erityiset opintokokonaisuudet ja myös toteuttamaan ensimmäistä kertaa lukiolla luma-viikon. Viikon aikana 22-vuosikurssin luma-opiskelijat esittelivät heille kuuluvan opintokokonaisuuden ”LUMA2 Ympäristö, yhteiskunta ja ilmasto 6 op” tuotoksia. Lopputyöt ovat olleet esillä lukion käytävillä. Aiheet olivat kestävään kehitykseen liittyviä ja keskittyivät energiantuotantoon, ruuantuotannon ilmastovaikutuksiin tai tulevaisuuden ruokaan. Osa opiskelijoista toteutti projektin perinteisillä postereilla, mutta muutama ryhmä teki myös hienoja pienoismalleja, pelejä tai kutsuivat lukiolle vierailijaluennoitsija. Pääsimme myös mm. maistelemaan sirkoista valmistettuja snackstuotteita.

 

Sirkkasnacksien maistelupiste kiinnosti kovasti!

Viikkoon osallistui myös lukion Kestävän kehityksen tiimi, joka haastoi lukion väen jättämään auton tai mopon kotiin ja kulkemaan koululle jalan tai pyörällä. Kestävän kehityksen tiimin toimesta harjoitettiin myös kiertotaloutta perustamalla ”toisen roska on toisen aarre” -kierrätyspöytä, joka on toiminut niin hyvin, että se päätettiin jättää pysyväksi kierrätyspisteeksi. Lukion yhteinen viikko huipentui luma-olympialaisiin, joissa kilpaili kolme alkukarsinnoista jatkoon päässyttä ryhmää. Kilpailutehtävät olivat matematiikkaan, biologiaan, fysiikkaan ja kemiaan liittyviä toiminnallisia tehtäviä. Viikon viimeisenä päivänä järjestettiin luma-pääsykoe, jossa tulevan lukuvuoden ykköset haastoivat itseään koetehtävien parissa.

Teksti: Emma Lager, biologian ja maantieteen lehtori

Kuvat: Emma Lager, biologian ja maantieteen lehtori

Postereita ja pienoismalleja.

 

LUMA-viikko ja projektityöt

Lumalinjalaiset ovat läpi lukuvuoden tehneet fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen opintojaksoihin kuuluvaa laajempaa projektityötä, jossa on tarkoitus yhdistää edellä mainittuja oppiaineita. Lumalaisten opinnot huipentuvat LUMA-viikolla 18.-21.4., jolloin energiaa ja ruokaa käsittelevät työt asetetaan esille lukion tiloihin. Esillä on postereita, pienoismalleja ja esimerkiksi itse kehitettyjä pelejä. Tässä on Tuomo Kaajan kirjoittama artikkeli aurinkopaneeleista.

LUMA-viikolla lukion tiloista löytyy "tuo tullessasi ja vie mennessäsi" maksuton kirppispöytä. Kiertotalousajattelun mukaisesti ehjiä ja hyväkuntoisia tavaroita, joita ei enää käytä, on hyvä laittaa jakoon. Lisäksi viikon ohjelmaan kuuluu vierailijaluentoja sekä LUMA-olympialaiset sirkkajälkiruokailutarjoilua unohtamatta.

Eräs lumaryhmä kutsui projektityönään Katariina Rommin Fazerilta kertomaan tulevaisuuden ruoasta.

 

Saksa-projektin potkaistiin jälleen käyntiin korona-tauon jälkeen

Luonnontieteiden Saksa-projekti käynnistyi viikolla 3, kun Järvenpään ystävyyskaupungista Saksan Buchholzista Albert-Einstein-Gymnasiumista saapui 12 opiskelijan ryhmä opettajineen viikoksi.

Saksaprojektilaiset Järvenpään kaupungintalolla vierailulla tammikuussa 2023.

Viikon ohjelmaan kuului muun muassa vierailu Heurekassa, Helsinki-ilta, kaupungin johdon tapaaminen Järvenpää-talolla yhteisen lounaan merkeissä ja VTT:n tutkijoiden järjestämä Tulevaisuuden ruoka -työpaja. Iltaisin opiskelijoilla oli yhteistä ohjelmaa, josta saksalaisille vieraillemme varmasti ikimuistoisinta oli avantouinti Vantaan Kuusijärvellä.

Järvenpään lukiosta lähdetään vastavierailulle Saksaan kevään aikana. Buchholtz sijaitsee Hampurin eteläpuolella.

Neljän tieteen kisojen loppukilpailussa menestystä!

Datatähti-kisan voitto Järvenpään lukioon

Neljän tieteen kisojen alkukarsinnat pidettiin vuoden 2022 lopulla ja jatkoon selviytyneet taistelivat loppukilpailussa tammikuun 2023 lopulla. Järvenpään lukiosta kuusi opiskelijaa pokkasi paikan loppukilpailujen finaalissa. Lukiomme opiskelija Veikko Heikkinen teki huikean tuloksen ja urakoi Datatähti-kisan voiton. Onnittelut hienoista suorituksesta!

Anton kokeellisessa kisatehtävässä.

Datatähti-kisan finalistit Veikko ja Jonni.

Finaalipaikkaan ylsivät myös Anton ja Aino.

 

 

 

Veikko Heikkinen - tietotekniikka (1. sija)

Jonni Haapiainen - tietotekniikka (finaalipaikka)

 

Aino Koskinen - kemia (4. sija)

Joonas Salo - kemia (finaalipaikka) 

Anton Suonsivu - kemia (finaalipaikka)

 

Veikko Heikkinen - matematiikka (finaalipaikka)

 

Anton Suonsivu - fysiikka (finaalipaikka)

 

LUMA-linjan vierailu Kumpulan kampukselle 

Lumalaisia Kumpulan kampuksella teollisuusmatematiikan luennolla.

Lumalinjan ensimmäisen vuoden opiskelijat vierailivat Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella 24.3.2022. Vierailun tavoitteena oli tutustua jatko-opintomahdollisuuksiin luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Päivä sisälsi vierailut matematiikan, kemian, fysiikan ja tietojenkäsittelytieteen laitoksille. 

Luonnontieteen oppiainerajat ylittävä luonne ilmeni teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltasen luennolla röntgenviipalekuvauksesta. Röntgensäteilyn tuottaminen ja sen käyttäytyminen väliaineessa tunnetaan fysiikan lakien perusteella. Viipalekuvan muodostaminen taas edellyttää tietokoneavusteista matematiikkaa ja laitteiden rakentaminen insinöörien osaamista. Kaikesta tästä on valtava hyöty lääketieteessä, esimerkiksi tehtäessä nopeita päätöksiä aivoverenkierron hoitomenetelmistä. 

Tuukka Penttinen ja Akseli Eerola  tutkivat magneettista nestettä.

 

Hiilidioksidin happamuutta mitattiin kemian labroissa.

Kemian ja fysiikan laitoksilla opiskelijat pääsivät työskentelemään laboratoriossa nanomateriaalien ja modernin fysiikan ilmiöiden parissa. Näiden lisäksi saatiin mielenkiintoisia katsauksia yliopisto-opiskelijoiden arkeen ja opintoihin. Kun vielä kemian laitoksen lounaskin oli erittäin maistuva, lienee selvää, että ainakin jotkut mukana olleet palaavat muutaman vuoden kuluttua Kumpulaan jatko-opintojen merkeissä. 

Teksti ja kuvat: Juha Haapola

 

MUUMIEN ELÄMÄÄ GEENIMUOKKAUKSELLA?

Lukiolla on palattu pikkuhiljaa normaaliin arkeen, mikä tarkoittaa myös sitä, että olemme voineet taas kutsua vierailijaluennoitsijoita paikan päälle. Ensimmäisten joukossa Helsingin yliopiston dosentti, perinnöllisyyslääkäri ja kliinisen genetiikan tutkija Kirmo Wartiovaara kävi pitämässä luennon lukiolla maanantaina 15.11.2021. Kuuntelijoina oli 2. ja 3. vuosikurssin LUMA-linjan opiskelijoita, sekä myös muiden linjojen biologian opiskelijoita, joita meillä Järvenpäässä on ilahduttavan paljon. Mukavaa oli huomata, että yleisön joukossa oli myös muiden aineiden opettajia ja henkilökuntaa – aihe selvästi kiinnosti! Opiskelijoille (ja henkilökunnalle) oli lähetetty ennakkotehtävänä esittää mahdollisimman mielikuvituksellisia, hauskoja ja erikoisia ehdotuksia siitä, mihin kaikkeen geenimuokkausta voitaisi mahdollisesti soveltaa. Ennakkotehtävän yhteydessä oli myös mahdollisuus esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Huimia ideoita ja fiksuja kysymyksiä oli lähetetty kymmeniä!

 

 

Luennon otsikko oli Maailma paremmaksi geenimuokkauksella? Wartiovaara kävi läpi luennon aikana geenimuokkauksen viimeisimpiä tekniikoita ja sitä, missä tällä hetkellä mennään geenimuokkauksen suhteen. Mitä osataan? Mitä kaikkea jo tehdään? Mikä kaikki on mahdollista jo lähitulevaisuudessa? Samalla hän vastasi moneen etukäteen esitettyyn kysymykseen ja opiskelijoiden palautteen mukaan luennon aikana myös oivallettiin monia kursseilla esitettyjä asioita, kun ne nyt opetettiin vähän eri näkökulmasta.

 

 

Opettajan näkökulmasta luennon tärkein anti oli mielestäni kuitenkin se, että Kirmo nosti esiin geenimuokkaukseen ja sen tulevaisuuteen liittyvät laajemmat, yhteiskunnalliset kysymykset. Geenimuokkauksella on mahdollista ratkaista tulevaisuudessa merkittäviä ongelmia mm. lääketieteen, ruoantuotannon, ympäristönsuojelun ja materiaalituotannon aloilla. Aihe on kuitenkin arka ja herättää voimakkaita mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Jotta tutkimus ja uusien tekniikoiden käyttöönotto etenee oikeaan suuntaan, tarvitaan osaajia kaikilta aloilta. Alalle tarvitaan biologeja, perinnöllisyystieteilijöitä ja lääkäreitä, mutta myös tietotekniikkaa osaavia koodaajia, sekä monimutkaisia laitteistoja suunnittelevia insinöörejä. Tarvitsemme myös alaa tuntevia oikeustieteilijöitä ratkaisemaan lainsäädännöllisiä kysymyksiä, humanisteja pohtimaan aiheeseen liittyviä moraalisia ja eettisiä kysymyksiä, taloustieteilijöitä ratkaisemaan rahoituskysymyksiä – lista on pitkä. Toivoisin, että lukio-opiskelijat oppisivat ymmärtämään tämän; kenttä on laaja ja kaikilla aloilla tarvitaan osaamista ja ymmärrystä monelta suunnalta. Ehkä tämä oivallus hieman helpottaisi monen nuoren mielessä pyörivää kysymystä ”mikä minusta tulee isona?”.

Niin ja lopuksi – mikä niistä kymmenistä ennakkotehtävän ehdotuksista sitten lopulta päätyi voittajaksi? Kaikki ehdotukset olivat hauskoja ja innovatiivisia, mutta Iiris Valosen muumi-idea sai kunniamaininnan:

Siirretään mäyrän tai karhun geenit, jotka saa ne nukkumaan talviunta ihmiseen. Sitten ihmiset voivat mennä talviunille ja nukkua talven yli niin kuin muumit ja herätä onnellisena taas keväällä, kun tulee taas lämmin. 

Moni meistä varmasti haluaisi näinä marraskuun pimeinä päivinä saada tuon ”muumigeenin” osaksi perimäänsä ja uinahtaa talviunille. Koitetaan kuitenkin yhdessä jaksaa pimeän ajan yli toisiamme tukien ja tsempaten. Edelliseen blogitekstiin viitaten: zeniitti valuu väistämättä muutaman kuukauden kuluttua taas meille otollisempaan suuntaan!

Teksti ja kuvat: Emma Lager, biologian ja maantieteen lehtori