Kymmenen tikkua laudalla

Nykyajan kymmentä tikkua pelataan näppäimistöllä. Kuva Vicky Sedgwick, jaettu  Creative Commons lisenssillä

Ainakin opettajat muistavat piiloleikin muunnelman nimeltään kymmenen tikkua laudalla. Siinä lauta asetettiin poikittain halon päälle ja toiseen päähän kasattiin kymmenen tikkua sievästi vierekkäin. Sen jälkeen tikut polkaistiin laudalta ilmaan ja etsijä keräsi maahan tippuneet tikut takaisin laudalle. Keräämiseen kului juuri sopivasti aikaa, jotta muut leikkijät ehtivät piiloon. ”Kymmenen tikkua laudalla” -huudon kajahdettua sai alkaa etsiä piiloutuneita.

Nykyajan ”kymmentä tikkua” pelataan tietokoneen näppäimistöltä asettelemalla kymmentä sormea laudalle. Opiskelussa ja työelämässä tarvitaan yhä enemmän tietokonetta, ja samalla myös konekirjoitustaidosta on tullut arvokas kansalaistaito. Erityisesti lukiossa, ylioppilaskirjoitusten muuttuessa sähköisiksi vuodesta 2016 alkaen, nopealle ja virheettömälle kirjoitustaidolle on tarvetta; nopeilla kirjoittajilla jää paljon enemmän aikaa sähköisiin materiaaleihin tutustumiseen ja tehtävien miettimiseen. Kymmensormijärjestelmällä kirjoitusnopeuden luvataan yleensä kaksinkertaistuvan, jopa nelinkertaistuvan. Bonuksena on myös parempi ergonomia eli vähemmän niskakipuja ja päänsärkyä kun katse ei koko ajan vaella näppäimistön ja näytön välillä.

Miten tikkupelin taidon voi oppia?

Itse opettelin järjestelmän kymmenkuntavuotta sitten epäortodoksisesti värittämällä tietokoneen näppäimistön eri väreillä ja alkamalla vain painaa oikealla sormella oikeaa näppäintä. Kirjoittaminen ei aluksi sujunut kovinkaan hyvin, mutta nykyisellään näppäimistöä ei tarvitse enää kovin paljon tuijotella. Aiemmin konekirjoitusta opetettiin myös yläasteella; muistan pitäneeni itsekin yhden kurssin verran konekirjoitusta Ruukin yläasteella vuonna 2001. Sittemmin konekirjoitus aineena lienee hävinnyt peruskouluista, vaikka tilausta taidolle on yhä enemmän.

Helppoja vaihtoehtoja taidon oppimiseen löytyy paljon. Esimerkiksi Typing Master Online tarjoaa suomen kielellä maksullisia verkkopohjaisia kursseja kymmensormijärjestelmän opetteluun. Kursseihin saa muutaman tunnin ilmaisen kokeilulisenssin. Tarjolla on myös koululisenssi, jossa opettaja voi luoda ryhmiä ja asettaa tavoitteita haluamilleen opiskelijaryhmille. Ilmaisia verkkopohjaisia harjoittelupelejä, kursseja ja nopeustestejä löytää esimerkiksi Sense Lang -sivustolta ja Jarkko Sipilältä.

Testasin omat taitoni ja sain tulokseksi vajaat 300 kirjainta minuutissa. Aloittelijat kirjoittavat yleensä noin sadan kirjaimen minuuttivauhtia ja parhaimmat saavuttavat yli 800 sanaa minuutissa. Sovellettuna koulumaailmaan pelit ja nopeustestit tarjoaisivat helpon ja ehkä koukuttavankin mahdollisuuden tienata esimerkiksi lukiokurssi verkko-opinnoista tai ylittämällä testissä jokin tietty kynnysnopeus.

Vaihtuuko peli toiseen?

Ennakoivien tekstinsyöttöjen ja padien kehittyessä ja yleistyessä nousee esiin vielä kysymys siitä, onko kymmensormijärjestelmällä käyttöä tulevaisuudessa. Itse uskon, että on. Ennakoivalla tekstinsyötöllä päästään tänä päivänä vain noin puoleen kymmensormijärjestelmän nopeudesta, mikä puhuu järjestelmän puolesta. Lisäksi pädivalmistajat kehittävät kilvan sormenpäihin fyysistä palautetta antavia kosketusnäyttöjä, mikä mahdollistaisi kymmensormijärjestelmän kunnollisen käytön myös kosketusnäytöillä. Toivottavasti mahdollisimman moni nykyinen opiskelija ja ensi syksynä lukiomme aloittava muistaa harjoitella kymmensormijärjestelmää, sillä siitä on varmasti paljon hyötyä.

 

Lähteet:

http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/kirjoita_kymmenella.htm

http://www.kymmensormijärjestelmä.fi/

                                                                                                                                                    Joona Svala