Tarkkasilmäinen löytää esimerkiksi auringonkukasta matemaattisen mallin, sillä jättiläismykeröön kehittyvät siemenet ovat järjestyneet kahdeksi keskustasta eri suuntiin lähteväksi spiraalikuvioksi. Kun kummankin spiraalin rivien lukumäärä lasketaan yhteen, saadaan Fibonaccin lukujono, jossa jokainen luku on kahden edellisen luvun summa.Tässä blogissa Järvenpään lukion luma-linjan opettajat ja opiskelijat summaavat tietämystään luonnontieteistä, esittelevät projekteja ja tehtäviä sekä kuvia opiskelusta luma-aineissa. Blogissa viljellään myös luonnontieteitä yleisemmällä tasolla.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Fysiikan olympialaiset aloittavat kilpailukauden luonnontieteissä

Tänään 5.11 alkavat fysiikan olympialaiset ovat tämän lukukauden ensimmäiset luonnontieteissä. Seuraavaksi opiskelijat pääsevät koittelemaan taitojaan kemian ja matematiikan kilpailuissa. Kauden päättävät biologian ja maantieteen olympialaiset tammikuussa. Kaikki kilpailut järjestetään ensin kotimaisina kilpailuina, joista parhaat palkitaan jatko-opintopaikoin yliopistossa. Kansallisista voittajista valikoidaan sitten lopullinen joukkue edustamaan Suomea kansainvälisissä kilpailuissa. Järvenpään lukiolle on viime vuosina tullut tasaisesti mitaleita fysiikan kansallisissa olympialaisissa ja toissa vuonna Matias Mannerkoski sai hopeaa kansainvälisissä mittelöissä Virossa. Seuraavaksi ensimmäinen maantieteen loppukilpailuun yltänyt opiskelijamme Jon-Erik Klint kertoo lyhyesti kokemuksistaan Kiotosta.

Advedukti Kiotosta

 

Harrastuneisuus ja aito kiinnostus vievät pitkälle

Pääsin omaksi iloiseksi yllätyksekseni maantieteen olympialaisiin nyt kesällä 2013. Kaikki alkoi siitä kun päätin osallistua maantieteen valtakunnalliseen kilpailuun, josta olin kuullut abikurssillani. Testiin menin lukematta, mutta kiinnostuksen ja harrastuneisuuden luomilla taidoilla pääsin kymmenen parhaan joukkoon seitsemänneksi, mikä takasi paikan kilpailun jatko-osaan, joka pidettiin Helsingin yliopistolla. Pärjättyäni vielä sielläkin pääsin edustamaan Suomea nelihenkiseen joukkueeseen maantieteen olympialaisiin Kiotoon.
 
Perinteistä Ryokan-majoittumista.
 Matka Kiotossa kesti viikon ja se sisälsi kolmiosaisen kilpailun, erilaisia ekskursioita  Kiotoon ja sen lähialueille sekä jonkin verran vapaampaa ja rennompaa ohjelmaa. Kilpailussa tarvittavat taidot olivat moninaiset, oli perinteistä esseevastauskoetta, yleistietoja vaativaa multimediatestiä samoin kuin käytännön havainnointia ja kartanpiirtoa vaativa kenttätyöosio. Viikon lopussa saimme sitten tietää tuloksemme; itse olin tullut Suomen toiseksi parhaaksi sijoituksellani 73, joka oli vähän alle puolessavälissä. Mitalia ei tullut, mutta opiskelupaikka Helsingin yliopistosta ja hienot kokemukset jäivät käteen.


Kioton läpi kulkeva Kamo-joki.
Suosittelen maantieteen kilpailuun osallistumista kaikille kiinnostuneille, sillä kaikkien kilpailuvaiheiden kokemukset olivat hienoja ja mieleen jääviä aina alkukilpailusta Kioton kisoihin. Kokemusten lisäksi hommasta saa vielä opiskelupaikan, jos pääsee kilpailuryhmään asti, eikä tarvitse stressata itseään yliopistojen pääsykokeilla. Eikä kilpailu välttämättä vaadi tuntikausien
pänttäämistä hiki hatussa, tärkeintä on aito kiinnostus aiheeseen sekä harrastuneisuus. Niillä pääsin olympialaisiin ja sijalle 73. Eli kaikki joita kiinnostaa maantiede, mukaan vain kilpailuun!
 
Kuva Japanin suurimmalta järveltä Biwalta.
                                                                                         Johdanto Joona Svala, kuvat ja tekstit Jon-Erik Klint.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti