Tarkkasilmäinen löytää esimerkiksi auringonkukasta matemaattisen mallin, sillä jättiläismykeröön kehittyvät siemenet ovat järjestyneet kahdeksi keskustasta eri suuntiin lähteväksi spiraalikuvioksi. Kun kummankin spiraalin rivien lukumäärä lasketaan yhteen, saadaan Fibonaccin lukujono, jossa jokainen luku on kahden edellisen luvun summa.Tässä blogissa Järvenpään lukion luma-linjan opettajat ja opiskelijat summaavat tietämystään luonnontieteistä, esittelevät projekteja ja tehtäviä sekä kuvia opiskelusta luma-aineissa. Blogissa viljellään myös luonnontieteitä yleisemmällä tasolla.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Käävät ovat lahopuiden kuninkaallisia

Syksyllä sienimetsässä liikkuessa katse kannattaa kohottaa välillä kelottuneisiin tai kaatuneisiin puihin ja kantoihin. Niiden rungoilla käävät kohottelevat uljaasti kruunujaan.

Kantokäävät on helppo tunnistaa kerroksittain muuttuvasta värityksestä. Blogin kuvissa on kuusenkantokääpiä.
Käävät ovat lahottajia, jotka elävät usein kuolleessa puuaineksessa lahottaen joko ligniiniä (valkolahottajat) tai selluloosaa (ruskolahottajat). Ligniini on väriltään ruskeaa ja selluloosa valkeaa, joten lahonneesta puusta voi nähdä kumpaa ainesta sienet ovat enemmän lahottaneet. Monet käävät, kuten pakurikääpä tarttuvat jo eläviin puihin kuoren vaurioista ja aloittavat lahotustyön hyvissä ajoin puun kasvaessa. Käävistä on haittaa metsätaloudelle, koska ne lahottavat eläviäkin puita, mutta toisaalta esimerkiksi pakurikääpää pidetään terveellisenä ja siitä on eristetty jopa syöpämyrkyllisiä aineita.


Metsän aatelisia katsellessaan kannattaa etsiä merkkejä myös muista metsän lahottajista. Esimerkiksi kirjanpainajantoukat saattavat tappaa pystyyn kokonaisia isoja kuusia, mutta niiden kiehtovia syöntikuvioita löytyy myös kaatuneista puista. Tavalliset etanatkin ryömivät  mielellään puiden kuorien lomaan suojaan päiväksi. Kaatuneet puut ovat oikea metsän aarreaitta, joiden kuoren raoista saattaa löytää erikoista elämää.              
 

Kirjanpainajantoukan tuhotaidetta.

Hajottajilla on tärkeä rooli

Metsän hajottajilla on suurempi rooli kuin yht'äkkiä ajattelisi. Ne kierrättävät elintärkeät ravinteet lahoavista puun rungoista, syksyn lehdistä ja eläimistä uudelleen ekosysteemin käyttöön. Maan alla saattaa metsässä olla biomassaa jopa enemmän kuin maanpäällä, ainakin jos puiden juuret lasketaan mukaan.  Iso massa kertoo, ehkä jotain merkityksestä - käytännössä ilman hajottajia metsäekosysteemi ei toimisi. Hajottajat ovatkin tehokkaita siivoajia, jotka siistivät esimerkiksi syksyn jäljet pääosin jo seuraavaksi kesäksi. Myös kuolleet eläimet häviävät metsästä nopeasti raatokärpästen ja muiden  hajottajien toimesta.Alla olevasta videosta voi katsoa käytännössä, miten raatokuoriaisiin kuuluvat turkkilot siivoavaat ikkunaan törmänneen rantasipin jäänteitä.



                                                                                                                                       Joona Svala

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti