Siira ja vesiperhonen kertovat Koskenojan tilasta

Koulumme vieressä virtaava pieni puro Koskenoja on joka syksy ja kevät erityisen mielenkiinnon kohteena biologian (Bi 3) ympäristöekologian kurssilla. Kurssilla tutkitaan Koskenojan veden laatua, kasvillisuutta ja pohjaeläimiä. Perimmäisenä tarkoituksena on selvittää onko Koskenoja puhdas luonnontilainen puro vai ihmisen pilaama jätevirta.

Pohjaeläinnäytteitä haavitaan Koskenojan varrelta.

Ympäristöekologian kurssilaiset kauhoivat  Koskenojan varrelta useampia vesinäytteitä, joista he tutkivat mm. sameutta, sähkönjohtavuutta, nitraatteja ja ph:ta. Lisäksi he vertailivat tuloksia aiempiin tutkimustuloksiin syksyltä 2012 ja viime kevään tulva-ajalta. Yleensä Koskenojasta löytyneet pitoisuudet ovat olleet pieniä, mutta nyt tutkijat yllättyivät, koska veden sähkönjohtavuus oli suurta ja nitraattipitoisuudetkin olivat ennätystasolla osoittaen puron rehevöityneen pahasti.

Opiskelijat tekivät vertailua myös opettajien muualta keräämien vesinäytteiden perusteella. Tuusulanjärveltä, pelto-ojasta ja Nuuksiosta otetuissa näytteissä oli huomattavasti vähemmän nitraatteja, mikä vahvisti, että jokin asia on muuttanut Koskenojan tilaa selvästi huonompaan suuntaan.

Opiskelijat haavivat Koskenojasta myös runsaan saaliin erilaisia vesiötökoitä eli virallisemmin pohjaeläimiä. Pohjaeläimiä löytyi kohtuullisen runsaasti, erityisesti siiroja, jotka kestävät huonolaatuista vettä. Mutta muitakin lajeja löytyi mm. hyvästä vedenlaadusta kertovat vesiperhosen toukat yllättivät. Pohjaeläinten perusteella Koskenojan tila ei näyttänytkään niin huonolta kuin mittaukset osoittivat. Ehkäpä kohonneet pitoisuudet olivat väliaikaisia?

Voisiko viime vuoden aikana pari sataa metriä ylävirtaan rakennettu uusi päiväkoti myllättyine pihoineen ja uusine istutuksineen olla rehevöitymisen takana vai johtuuko korkeat pitoisuudet muista tekijöistä? Seuraavan kevään ympäristökurssilaiset saavat tehtäväkseen suorittaa mittauksia laajemmalla alueella ja selvittää asian.

                                           Työt suunnitteli ja toteutti lehtori Ville Leppäniemi Bi 3-1 kurssin kanssa.