Tarkkasilmäinen löytää esimerkiksi auringonkukasta matemaattisen mallin, sillä jättiläismykeröön kehittyvät siemenet ovat järjestyneet kahdeksi keskustasta eri suuntiin lähteväksi spiraalikuvioksi. Kun kummankin spiraalin rivien lukumäärä lasketaan yhteen, saadaan Fibonaccin lukujono, jossa jokainen luku on kahden edellisen luvun summa.Tässä blogissa Järvenpään lukion luma-linjan opettajat ja opiskelijat summaavat tietämystään luonnontieteistä, esittelevät projekteja ja tehtäviä sekä kuvia opiskelusta luma-aineissa. Blogissa viljellään myös luonnontieteitä yleisemmällä tasolla.

keskiviikko 17. marraskuuta 2021

 

MUUMIEN ELÄMÄÄ GEENIMUOKKAUKSELLA?

Lukiolla on palattu pikkuhiljaa normaaliin arkeen, mikä tarkoittaa myös sitä, että olemme voineet taas kutsua vierailijaluennoitsijoita paikan päälle. Ensimmäisten joukossa Helsingin yliopiston dosentti, perinnöllisyyslääkäri ja kliinisen genetiikan tutkija Kirmo Wartiovaara kävi pitämässä luennon lukiolla maanantaina 15.11.2021. Kuuntelijoina oli 2. ja 3. vuosikurssin LUMA-linjan opiskelijoita, sekä myös muiden linjojen biologian opiskelijoita, joita meillä Järvenpäässä on ilahduttavan paljon. Mukavaa oli huomata, että yleisön joukossa oli myös muiden aineiden opettajia ja henkilökuntaa – aihe selvästi kiinnosti! Opiskelijoille (ja henkilökunnalle) oli lähetetty ennakkotehtävänä esittää mahdollisimman mielikuvituksellisia, hauskoja ja erikoisia ehdotuksia siitä, mihin kaikkeen geenimuokkausta voitaisi mahdollisesti soveltaa. Ennakkotehtävän yhteydessä oli myös mahdollisuus esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Huimia ideoita ja fiksuja kysymyksiä oli lähetetty kymmeniä!

 


 

Luennon otsikko oli Maailma paremmaksi geenimuokkauksella? Wartiovaara kävi läpi luennon aikana geenimuokkauksen viimeisimpiä tekniikoita ja sitä, missä tällä hetkellä mennään geenimuokkauksen suhteen. Mitä osataan? Mitä kaikkea jo tehdään? Mikä kaikki on mahdollista jo lähitulevaisuudessa? Samalla hän vastasi moneen etukäteen esitettyyn kysymykseen ja opiskelijoiden palautteen mukaan luennon aikana myös oivallettiin monia kursseilla esitettyjä asioita, kun ne nyt opetettiin vähän eri näkökulmasta.

 


 

Opettajan näkökulmasta luennon tärkein anti oli mielestäni kuitenkin se, että Kirmo nosti esiin geenimuokkaukseen ja sen tulevaisuuteen liittyvät laajemmat, yhteiskunnalliset kysymykset. Geenimuokkauksella on mahdollista ratkaista tulevaisuudessa merkittäviä ongelmia mm. lääketieteen, ruoantuotannon, ympäristönsuojelun ja materiaalituotannon aloilla. Aihe on kuitenkin arka ja herättää voimakkaita mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Jotta tutkimus ja uusien tekniikoiden käyttöönotto etenee oikeaan suuntaan, tarvitaan osaajia kaikilta aloilta. Alalle tarvitaan biologeja, perinnöllisyystieteilijöitä ja lääkäreitä, mutta myös tietotekniikkaa osaavia koodaajia, sekä monimutkaisia laitteistoja suunnittelevia insinöörejä. Tarvitsemme myös alaa tuntevia oikeustieteilijöitä ratkaisemaan lainsäädännöllisiä kysymyksiä, humanisteja pohtimaan aiheeseen liittyviä moraalisia ja eettisiä kysymyksiä, taloustieteilijöitä ratkaisemaan rahoituskysymyksiä – lista on pitkä. Toivoisin, että lukio-opiskelijat oppisivat ymmärtämään tämän; kenttä on laaja ja kaikilla aloilla tarvitaan osaamista ja ymmärrystä monelta suunnalta. Ehkä tämä oivallus hieman helpottaisi monen nuoren mielessä pyörivää kysymystä ”mikä minusta tulee isona?”.

Niin ja lopuksi – mikä niistä kymmenistä ennakkotehtävän ehdotuksista sitten lopulta päätyi voittajaksi? Kaikki ehdotukset olivat hauskoja ja innovatiivisia, mutta Iiris Valosen muumi-idea sai kunniamaininnan:

Siirretään mäyrän tai karhun geenit, jotka saa ne nukkumaan talviunta ihmiseen. Sitten ihmiset voivat mennä talviunille ja nukkua talven yli niin kuin muumit ja herätä onnellisena taas keväällä, kun tulee taas lämmin. 

Moni meistä varmasti haluaisi näinä marraskuun pimeinä päivinä saada tuon ”muumigeenin” osaksi perimäänsä ja uinahtaa talviunille. Koitetaan kuitenkin yhdessä jaksaa pimeän ajan yli toisiamme tukien ja tsempaten. Edelliseen blogitekstiin viitaten: zeniitti valuu väistämättä muutaman kuukauden kuluttua taas meille otollisempaan suuntaan!

Teksti ja kuvat: Emma Lager, biologian ja maantieteen lehtori

 

perjantai 3. syyskuuta 2021

Takaisin sorvin ääreen

 

Maa kiertää radallaan, ja juhannuksen jälkeen zeniitti alkoi valua kravun kääntöpiiriltä päiväntasaajalle ja jatkaa matkaansa edelleen kohti kauriin kääntöpiiriä. Tämä vääjäämättä tarkoittaa kesän loppumista, iltojen pimenemistä ja arkisen syksyn saapumista.

Toivottavasti kaikilla on ollut ihanan (luonnontieteellinen) kesäloma! 


LUMA-linjan kuulumisia luvuvuodelta 2021-2022 päivitellään syksyn mittaan.

perjantai 5. helmikuuta 2021

Lumakuntoa testaamassa

Lumalinjan opiskelijat osoittivat tammikuussa mainiota lumakuntoa kahdessa tiedekilpailussa. Harppi2021 –tiedekilpailussa 146 lukiolaisjoukkuetta kilpailivat kunniasta ja rahapalkinnoista. Järvenpään lukiosta kisaan otti osaa joukkueet Puinen tynnyri, Team JANSki ja Δt (kuvassa). 

Kuva 1. Δt kisaamassa Harppi 2021 etäkilpailussa.


Harppi 2021

Harppi2021 toteutettiin etäkilpailuna niin, että joukkueet ratkoivat yhdessä kisan tehtäviä syöttäen vastauksia sähköiseen vastausjärjestelmään. Kysymykset käsittelivät matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Rajallinen aika edellytti joukkueilta hyvää yhteistyötä ja tehtävien jakoa. Joukkueidemme strategiat eivät olleet aivan muun osaamisen tasolla, joten loppukilpailupaikat ja rahapalkinnot jäivät tällä kertaa saavuttamatta. Lähimmäksi pääsi Team JANSki sijoittuen 20:ksi. 


Neljän tieteen kilpailu

Nooa Ketomaa osallistui Harppi2021-kilpailun lisäksi myös henkilökohtaiseen Neljän tieteen kisojen fysiikkakilpailuun. Nooa oli raivannut jo syksyllä tiensä loppukilpailuun, jossa hän sijoittui komeasti kahdeksanneksi. Loppukilpailu järjestettiin poikkeuksellisesti etäkisana kilpailijoiden omilla kouluilla. Nooan mukaan kilpailu jännitti jonkin verran koska ei voinut tarkkaan tietää mitä oli luvassa. Itseluottamus oli kuitenkin kohdallaan ja haastavat tehtävät onnistuivat varsin hyvin. Erityisen mieluisia Nooalle olivat kokeelliset tehtävät, joissa piti tutkia fysiikan ilmiöitä varsin luovalla tavalla yksinkertaisia välineitä hyödyntäen.  


Kuva 2. Nooa Ketomaa kisaamassa.

Kymmenen parhaan joukkoon sijoittumisen ansiosta Nooa saa halutessaan opiskeluoikeuden yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan tai teknilliseen korkeakouluun. Hänellä on kuitenkin monia mielenkiinnon kohteita: " Vaikka fysiikka on todella mielenkiintoista, on se kuitenkin vasta kakkosvaihtoehtoni. Pääprioriteettini on tällä hetkellä teatterikorkeakoulu".  

                                                                                                                  Teksti ja kuvat: Juha Haapola